En tiedä mitään jalkapallosta mutta toisinaan assyriologikin joutuu seisomaan kentän laidalla ja seuraamaan peliä. Tänään kävelin EPSn tekiksille Ristiniemen rannan kautta. Soukanpohjan kaunis puinen kartano tuhoutui pahoin tulipalossa pari talvea sitten, eikä mustille raunioille ole toistaiseksi tehty mitään. Liian surullinen kohde valokuvattavaksi. Kartanon liepeillä on paljon vanhoja puita, tässä hyvin iäkkäitä koivuja.
Aurinko paistoi vain osittain ja mereltä puhalsi viileä tuuli.
Vielä täytyy odottaa, että lehdet puhkeavat puihin. Viileä tuuli mereltä muistuttaa Istanbulista, vasta pari viikkoa on paluustani, kuvat yhä tuoreina mielessäni ja tietokoneeni työpöydällä.
Esikoispojan peli sujui tänään hyvin. Vastustaja oli kova, mutta pojat puristivat hyvällä asenteella 3-1 voiton EPSn 99-joukkueelle. Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut pallon potkimisesta, mutta valmentajien ja vanhempien kielenkäyttö kentän laidalla on toisinaan aika mielenkiintoista kuultavaa. Retorisissa taidoissa on eroja ja tällä alueella kuulee jutut usein myös på svenska. Toisinaan valmentajat sortuvat asiattomuuksiin, toisinaan he osaavat erinomaisesti käyttää henkistä painostusta vastustajaa kohtaan.
Suurimmalle osalle jonkinasteinen koulutus sanasäilän käytössä tulisi kuitenkin tarpeeseen.
Kesää odotellessa, mansikoista haaveillessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti