Tämän aamun kohu-uutinen on tietysti ollut Nokian puhelintoimintojen pilkkahintainen myyminen Microsoftille. Kirjailija Karo Hämäläinen ilmoitti FBssä kutsuneensa Elopia radio Novan haastattelussa Troijan hevoseksi.
Mikä on Troijan hevonen? Tietokonevirus? Kyllä, mutta viruskin on saanut nimensä antiikin taruissa esiintyvästä salajuonen välikappaleesta, Troijan puisesta hevosesta. Akhailalaisten kaupunkivaltioiden koalitio oli 10 vuoden ajan turhaan piirittänyt Vähä-Aasian rannikolla sijainnutta Troijan kaupunkia ja Homeroksen Ilias-eepos kertoo tämän piirityksen viime vaiheista. Ilias ei kuitenkaan kerro sitä, että valloituksen ja piirityksen epäonnistuttua akhaialaiset perääntyvät, mutta kiero ja ovela Odysseus (tunnettu paremmin vuosia kestäneistä harharetkistään) keksii salajuonen. He rakentavat puisen hevosen, sisältä onton, jonka sisällä sotilaat lymyävät. Troijalaiset löytävät puuhevosen rannalta ja raahaavat sen kaupungin muurien sisäpuolelle. Yön tullen sotilaat tulevat ulos hevosesta ja valloittavan sekä tuhoavat Troian.
Homeroksen Ilias ei kerro tätä juttua ja Homeroksen toisessa Odysseia-eepoksessakin siihen vain viitataan lyhyesti. Meidän on kiittäminen roomalaista Vergiliusta, joka Aeneas-eepoksen toisessa kirjassa (II, 1-56) kertoo tapahtumasta hieman laveammin. Meillä on Päivö ja Teivas Oksalan erinomainen käännös latinankielisestä alkuteoksesta (WSOY 1999), tässä pari otetta:
Sodan murtamat, kohtalon lyömät
päälliköt nuo danaein -- monen turhaan mentyä vuoden -
vuorenkorkuisen hevosen jumaltaitoa Pallaan
käyttäen valmistaa, närepuusta sen liittävät kyljet.
On muka uhri se lähtevien, huhu kertoa tietää.
Kylkien kätköihin valioita he urhoja sulkee
arpoen väijyksiin, syvät ontelot käyttävät tarkoin.
Jo 2010 Stephen Elopin tultua valittua Nokian toimitusjohtajaksi häntä epäiltiin Troijan hevoseksi. Myös alkuperäistä Troijan hevosta epäiltiin petokseksi:
II, 31-44:
Taas osa kummeksuu valelahjaa kohtalokasta
Pallaan, massaa tuon hevosen; jopa kohta Thymoites
viemään sen kehottaa läpi muurien kukkulalinnaan -
lie petos mielessään tai sääti sen kohtalo Troijan.
Taas Kapys, muutkin, joilla on järkeä, käskevät syöstä
nuo kavahdettavat lahjat, ne kun oli juonia Kreikan,
merten kuohuun tai sytyttää tulen tuikaten alle
tai lävistää sisikunnan ja tutkia ontelopiilot.
Mielet kääntyvät vastakkain, epäröivä on kansa.
Kaikkia toisia ennen jo rientää jättäen linnan
raivoten Laokoon ison saattama parven, jo kaukaa
huutaa: "Kurjat, voi mitä on tuo järjetön hulluus?
Mennyt poisko jo on vihamies? Sekö luulo on teillä,
että se vilpitön lahja on? Niinkö on tuttu Odysseus?"
En luonnollisesti tunne Stephen Elopia henkilökohtaisesti. Hänen siilitukkahiustyylinsä ja yleinen habituksensa on kuitenkin aina herättänyt minussa suurta vastenmielisyyttä vaikka ihmisiä ei tietysti saisi arvostella ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Nyt näyttää siltä, että Elop oli pelkkä puupää hevonen, jota käytettiin tässä juonessa hyväksi. Mutta kertokaa minulle, talouspiirien hahmoista tietämättömälle: kuka on tämän tarinan Odysseus? Ja minkä laatuiseksi arvioimme närepuun? Jalopuuta se ei ainakaan ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti