sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Frankfurt, Mainz, Mänttä...

Frankfurt, Mainz, Mänttä... Tällä akselilla assyriologi on liikkunut pääsiäisen jälkeen. Ikivanhan läppärin kuvaohjelma reistailee ja matkojen antia tulee vasta nyt. Frankfurtissa kukkivat mangoliat ja muita kukkapuita. Sää oli pääosin sateinen, mutta se ei toisaalta haitannut kun päivät kuluivat suurimmaksi osaksi esitelmiä kuunnellessa.
Perjantai-illansuussa lintsasin ja pistäydyin Städel-museossa. Silloin aurinko paistoi Main-virtaan.
Matka jatkui pariksi päiväksi Mainziin. Katedraalin hämyssä oli monta ihmeellistä asiaa, ennen kaikkea huikaisevan kaunis valo.
Mainzissa kukkivat puolestaan kirsikat.
Eilisen päiväretken kohteena oli puolestaan Mänttä ja sen upeat Serlachius-museot. Olen tainnut jo useammassa postauksessa hehkuttaa sitä, että tämä on lempimuseoni Suomessa. Aivan ehdottomasti. Nyt oli päästävä katsomaan Anselm Kieferin töitä, niin kauan kuin se oli vielä mahdollista. Olin kiinnostunut Kieferistä, mutten saattanut arvata, että monet työt tekisivät ajankohtaisuudellaan niin suuren vaikutuksen. Ja sitten sain kokea karsaasti myöhäisen kävijän kohtalon: näyttelykirja oli loppuunmyyty! Olisin ehdottomasti halunnut sen!
Der Fruchbare Halbmond (2009) -- Hedelmällinen puolikuu oli suorastaan järisyttävä -- osaan tiilistä oli kirjoitettu muinaisten ja nykyisten kaupunkien nimiä. 
Tämänkertaisesta museoelämyksestä teki erityisen se, että meillä oli mukanamme syyrialainen kollegani, josta on tullut nyt hyvä ystävä. Serlachius-museot & johtaja Pauli Sivonen lahjoittivat hänelle Museokortin! Tämä ele merkitsee hänelle hyvin paljon, koska hän on kuulemma yrittänyt käydä kotikaupunkinsa Espoon EMMAssa aina kun sinne on vapaa pääsy. Museokortti avaa hänelle monia uusia ovia ja mahdollisuuksia. ISO KIITOS, minunkin puolestani.
Vaikka Frankfurtissa ja Mainzissa ei ollutkaan valittamista, niin menkää ihmiset Mänttään -- pala kansainvälistä korkeatasoista taidemeininkiä ihan meillä koti-Suomessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti