Viime torstaina assyriologi haahuili hetken kirjakaupassa ennen lounastapaamista. Olin toki jossain aikaisemminkin nähnyt professori Jukka Korpelan (1957- ) kirjan Länsimaisen yhteiskunnan juurilla (Gaudeamus 2015), mutta en ollut sitä ehtinyt edes selaamaan. Sinänsähän aihepiiri on kiinnostava, mutta jostain syystä jo kannen kuvat eivät minua ole houkuttaneet.
Nyt kun minulla oli siis muutama minuutti aikaa, jäin selaamaan tuota kirjaa. Pian katseeni osui perin tuttuun kuvaan.
Uhh, niskakarvani nousivat pystyyn. Ei voi olla totta! Vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassa käytetään täysin vanhentunutta kirjoitusmuotoa anatolialaisesta muinaiskansasta, nimittäin heettiläisistä, joita englanniksi kutsutaan termillä "the Hittites". Mistä Korpela tämän on repäissyt? Hittiläisiä ja hittologeja oli ehkä olemassa Suomen tutkimusterminologiassa joskus 1800-1900 -lukujen vaihteessa, mutta esimerkiksi jo Otavan Isossa Tietosanakirjassa, jonka osa 4 (Gottlund-Ihmels) ilmestyi 1932, tämän kansan löytää hakusanan "heettiläiset" alta (artikkeli Knut Tallqvistin kynästä) ja isäni 1930-luvun Pikkujättiläisessä oleva historiallinen kartta antaa sekä jo vakiintuneen kirjoitusasun että sijainnin heidän valtakunnalleen.
Kun kuvatekstiä lukee eteenpäin törmää toiseen hullunkurisuuteen: sulkuihin on kirjoitettu "aramealaisia", aivan kuin heettiläiset olisivat olleet itse asiassa aramealaisia. Minä, nk. "myöhäisheettiläisistä" väitöskirjani kirjoittanut suomalaisassyriologi huokaan uudemman kerran, tässä kun menee itse asiassa kolme eri kansaa, kulttuuria ja kieltäkin iloisesti sekaisin. Kronologisiakin ongelmia löytyy.
 |
| Hattusasin nk. sfinksiportti, heettiläistä kuvanveistoa n. 1400-1200 eaa |
heettiläiset
- indoeurooppalainen "kansa"
- puhuivat ja kirjoittivat etusijassa nk heetin (nesilin) kieltä nuolenpääkirjoituksella, mutta kirjoittivat myös sukulaiskieltä luuvia, nk. luuvilaisella hieroglyfikirjoitusjärjestelmällä
- pääkaupunki Hattusa, nykyisessä Keski-Turkissa
- valtakunta myöhäispronssikaudella, n. 1600-1200 ea, ulottui parhaimmillaan Pohjois-Syyriaan saakka
 |
| Heettiläistä nuolenpääkirjoitusta |
myöhäisheettiläiset
- indoeurooppalainen "kansa"
- puhuivat ja kirjoittivat luuvia hieroglyfikirjoitusjärjestelmällä
- pieniä kaupunkivaltioita, kukoistivat etenkin Pohjois-Syyrian ja Etelä-Turikin alueella, n. 1200-700 eaa
 |
| Sijaishallitsija Yaririn hieroglyfiluuvinkielinen teksti Karkamisista, n. 800 eaa, Ankara Anatolian sivilisaatioiden museo, inv. 90 |
aramealaiset
- seemiläinen "kansa"
- puhuivat ja kirjoittivat arameaa foinikialaisilta omaksumallaan aakkoskirjoitusjärjestelmällä
- pieniä kaupunkivaltioita, kukoistivat etenkin Pohjois-Syyrian alueella n. 900-600 eaa
 |
| Aramealainen hallitsija Barrakib, Sam'al/Zincirli, n. 732 eaa, Berliini Vorderasiatisches Museum, Inv, 2817. |
No, miten tässä nyt on näin päässyt käymään? Oppinut arvaukseni on (ilman että olisin katsonut Korpelan kirjasta, antaako hän mitään lisäinformaatiota kuvaliitteille), että kirjoittaja itse tai joku muu on Istanbulin arkeologisessa museossa vieraillessaan napannut kuvan, ja informaationa on luultavasti käytetty museon tekstiä. Hitit/Hittite on tuosta noin vain kirjoitettu suomeksi "hittiläinen" tarkistamatta mikä on sanan oikea kieliasu (joka pohjautuu saksankieliseen termiin "die Hethiter"). Luultavasti tämä aramealaiset on peräisin samasta lähteestä. Ja kyllä: tuona aikana Pohjois-Syyrian alueella asuneet aramealaiset omaksuivat taidevaikutteita myöhäisheettiläisiltä ja osa varhaisemmista kirjoista lokeroi aramealaisia reliefejä ja patsaita myöhäisheettiläiseen "taidelokeroon". Se ei silti oikeuta laittamaan varsinkaan heettiläisen ja aramealaisen taiteen välille yhdysmerkkiä tämänkaltaisessa kuvatekstissä, etenkään vuonna 2015.
PS: Blogger on tänään tehnyt minulle kaikenlaisia tepposia. Pahoittelut jos teksti näkyy erikokoisina fontteina tai läikkyy liikaa laidan yli, joskus tätä ohjelmaa on mahdotonta saada toimimaan, siitäkin huolimatta, että yrittäisi huijata sitä vähän...
Entä mistä tämä "muusikkoreliefi" on peräisin? Samasta rakennuksesta kuin ylle laittamani hallitsija Barrakibin muotokuva eli nykyisen Turkin puolella rajaa sijaitsevasta Zincirlin rauniokummusta jonka nimi aramealaisaikana oli Sam'al. Istanbulin arkeologisessa museossa sen inventaarionumero on 7723. Minullakin on jonkun kuva-arkiston uumenissa valokuva samaisesta reliefistä, mutta en ehtinyt sitä tähän vielä kaivamaan.
Miksi nyt tuohdun tällaisesta vähäisestä muotoseikasta, jossain kuvatekstissä? Siksi, että kyseessä on itseään kunnioittavan suomalaisen tutkijan kirja, josta näkee, että kustannustoimittaminen ei ole tässä piskuisessa maassa kovin korkeatasoista. Tietokirjat eivät saa olla mitä tahansa, minun mielestäni. Joko kustantaja ei arvosta kirjoittajaa tai kirjoittaja ei sitten kuitenkaan arvosta itseään -- ehkä molempia? Edelleen harmittaa se, että tietokirjojen teksti voi sinällään olla hyvä ja korkeatasoinen, mutta kirjan kuvitus on usein vain pakollinen paha eikä kuvituksella silloin ole mitään yhteyttä tekstiin. Aion jossain vaiheessa lukea Korpelan kirjaa, ainakin alkuosaa ja ottaa selvää toimiiko kuvitus tekstin kanssa vai ei.
No jopas jotakin.
VastaaPoistaOngelmahan tässä minusta on se, että tietokirjaa lukee yleisemmin henkilö, joka ei tiedä.
Kyllä Jokke, henkilölle joka lukee tietokirjaa pitäisi voida jakaa oikeaa tietoa. Tämä erottaa tietokirjan fiktiosta.
PoistaNo huhhuh! - Professori Jukka Korpela on näköjään erikoistunut keskiaikaan, mutta ei se taida silti oikein riittää selitykseksi. Ihan tämmöisen taviksenkin korvissa hittiläiset kuulostaa tosi oudolta. Heettiläiset tulivat kyllä jo koulun historiassa vastaan.
VastaaPoistaNiinpä, heettiläiset ovat kuitenkin tuttuja aika monelle, ainakin Mika Waltarin Sinuhesta jos ei muualta :).
PoistaNo voihan itku. Eikös nuo SKS:n kustantamat kirjat lue aina pari anonyymiä refereetä? Muistaakseni tuo oli SKS: kirja, jonka ajattelin itsekin kahlata tietyistä osista läpi, en kokonaan.
VastaaPoistaEi ole SKSn kirja, siellä kirjat tehdään vielä huolellisesti :). Kuten yllä mainitsen, tämä on Gaudeamuksen kustantama.
PoistaLuinpas huonosti ja sehän näkyy tuossa kuvassa selvästi. Mutta kai tuo oli silti refereen lukema? Vaan eihän se ole mikään tae tänään...
PoistaMinä en tunne Gaudeamuksen kustannusrakennetta -- refereet taitavat olla yleisempiä tuolla ulkomailla ja kukaan ei taida oikein keskittyä juuri näihin kuviin ja kuvateksteihin :).
PoistaOnko tuo ainoastaan kuvatekstissä? Kustannustoimittajat ovat niin tietäväisiä, että he pystyvät korjaamaan tekstin miltä tieteenalalta tahansa. Tekijä ei vältämättä näe edes näitä kyhäelmiä. Gaudeamus ei ole minkään tae.
VastaaPoistaEn tiedä esiintyvätkö "hittiliäiset" myös itse tekstissä -- kuten sanoin, en ole oikeasti lukenut kirjaa vaan ainoastaan selannut sitä parin minuutin ajan ja sinä aikana en löytänyt mitään, missä viitattaisiin kuvaan. Siitä täytyy ottaa tietysti selvää, mutta oppinut arvaukseni on jälleen, että kuvilla ei ole mitään tekemistä kirjan tekstin kanssa eli kuvat on laitettu, koska kuvitusta täytyy olla. Näin on tapahtunut myös esim. OUPn joissain kirjoissa.
PoistaVoivoi, kurjaa että menevät puurot ja vellit noin pahasti sekaisin. Kun lukija kuitenkin luottaa yleensä kirjoissa kerrottuun tietoon. Näin ne väärät tiedotkin siis saattavat levitä.
VastaaPoistaOn kauneusvirhe, mutta siis vain kuvatekstissä. Heettiläiset eivät ole pointti missään mielessä koko kirjassa. Asiat pitää suhteellistuttaa, kuten yritän johdannossa kertoa. Olen väitellyt antiikista ja osaan kyllä saivarrella sekä roomalaisista piirtokirjoituksista kuin kiovalaiskronikoiden muodoista. Silti historiakuvamme on täynnä sellaisia "kummituksia", joita erikoisasiantuntijat kavahtavat. Historiatiede ei kuitenkaan johda minnekään, jos kukaan ei edes yritä yleistää vaan pysyy oman vuosilukunsa sisällä vuosituhansien takana. Kaikissa näkemyksissä on saivartelun varaa. Kritiikin puheet "kansasta" saisi jonkun nation-tutkijan epätoivoon: että vielä 2015 joku puhuu kansoista muinaishistoriassa! Edesmennyt opettajani Jaakko Suolahti opetti, että tieteessä saa tehdä kaikkia muita syntejä paitsi arvostella toisen kirjaa lukematta.... terveisin Pietarista Jukka Korpela (jukka.korpela@uef.fi).
VastaaPoistaKiitos Jukka kommentistasi. Kysymyshän on juuri siitä, että heettiläiset eivät ole missään mielessä pointti koko kirjassa -- eli kirjan kuvitus saa olla ihan mitä vaan, vailla mitään yhteyttä tekstiin? Ja jos kuvatekstit ovat väärin, kielii se myös siitä, että lukijaa ei juurikaan arvosteta.
PoistaKansa-sanaa käytetään kyllä yhä ihan kovassa tutkimuksessa, koska jollain tavalla ihmisiä on tarpeellista definioida myös poliittisten valtioiden ulkopuolella :). Vai miten kääntäisit englantilaisen termin "people", sitä käytetään aika yleisesti, tässä esimerkki tuoreesta käsikirjasta: T.R. Bryce, The Routledge Handbook of the Peoples and Places of Ancient Western Asia (2009).
Ja en ole arvostellut kirjaasi lukematta, tämän totean postauksessani. Puutuin vain tähän kuvatekstiin, se kun sai, niinkuin sanottu, niskakarvani nousemaan. Palaan asiaan sitten kun ehkä luen kirjasi. yst. terv. Sanna
Kiitos vain Sanna. En missään nimessä väheksy kenenkään tutkimusksia enkä lukijoita. Virhe on toki minun. Tällaisessa kirjassa on näitä virhemahdollisuuksia vain niin paljon, että kompastumatta ei pääse yli vaikka kuinka yrittää. Korjaan tämän kun tilaisuus tulee (ja muutkin virheet). Kansa-käsite on äärettömän vaikea. Nykyisin pyritään puhumaan väestöistä tai kiertämään koko tuo sana, jolle 1800-luvun romantiikka loi valtavasti kontaminoituneen sisällön. Tämä keskustelu ei ole ulottunut muinaishistoriaan kai siitä syystä, että historiantutkimuksessa on iso raja keskiajalla. Jostakin syystä varsinainen käsitteellinen historiatiede ei ulotu varhaisimppn aikoihin vaan niissä dominoi kielitieteet ja arkeologia, joiden oppihistoria on toinen. Paljon olisi opittavaa toista. jukka
VastaaPoistaKyllä, kansa-käsite on vaikea -- siksi laitoinkin sanan lainausmerkkeihin :). Sanan kaikkinainen kiertäminen olisi muinaishistoriassa kuitenkin äärettömän vaikeaa, ja täysin turhaa, etenkin sillä asteella kun asioita ja termejä opetetaan. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin päästy jo niin pitkälle, että alojen opiskelijat ymmärtävät jo peruskurssin jälkeen, että "kansa", "etnisyys", kieli ja identiteetti eivät suurimmaksi osaksi kulje käsi kädessä, eikä edellä mainituilla ole mitään tekemistä poliittisten yksiköiden kanssa.
PoistaTietokirjoja on joka lähtöön ja paljon noita luen. Tuo Korpelan kirja on vaikuttavimpia ja ajatuksia herättävimpiä kirjoja mitä olen aikoihin lukenut. Blogin pitäjää ei kirja kovin kiinnosta tylsän kansikuvan jälkeen ja sitten kaikki keskittyy kirjassa olevaan (sinänsä harmilliseen) virheeseen. Tässä ajan kuva! Suosittelen kaikkia ohittamaan kuvien ja virheiden karikot ja paneutumaan todella hienon kirjan avartaviin näkemyksiin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anonyymi. En oikein tiedä mitä muuta vastata tähän kuin sen, että vaatii vain hitusen sisälukutaitoa hoksata, että en kirjoittanut Korpelan kirjasta arviota. Loistavaa, että pidit kirjaa hyvänä, minulla on yhä ollut mielenkiintoisempia kirjoja luettavana ja nähtäväksi jää luenko kirjaa koskaan. Minulle kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole vain teksti vaan teksti ja kuvitus luovat kokonaisuuden, jonka korkeatasoisuus mitataan osittain sillä, että kaikki on tehty yhtä huolellisesti.
PoistaPs. arvostan sitä, että blogiani kommentoidaan omalla nimellä, joko profiilin tai sitten allekirjoituksen kautta. En takaa, että julkaisen täydellinsen anonyymejä kommentteja vastaisuudessa.