torstai 12. joulukuuta 2013

Jälleen päivä, jona ei tullut valoisaa

Assyriologin puolison perheessä on nyt pientä huolta terveydentiloista eikä lähestyvä joulukaan näy vielä selkeänä horisontissa -- mielentiloja ja epävarmuutta kuvastaa Ristiniemen laiturilta tänään keskipäivällä otettu kuva. Vastarantaa ei näy, sumu peittää näkyvyyden. Toivottavasti pian taas kirkastuu.
Kuningas Mesilimin mielestä laiturilla on aina aivan liian tuulista ja hieman pelottavaakin...
Huolista huolimatta töitä pitää saada valmiiksi. Juuri tänään olen miettinyt tämän assyrialaisen pronssisen ja leijonapäisen situlan päätymistä Gordionin suurimpaan tumulushauta MMään.
Ankara Anadolu medeniyetlerı müzesı Inv. 18505. pituus 22,3cm
Lasivitriininsä sisältä se tuijottaa intensiivisesti Ankarassa sijaitsevan Anatolian sivilisaatioiden museon vierailijoita lymyttyään yli kaksi ja puolituhatta vuotta haudan pimennossa lukuisten muiden esineiden joukossa.
Ankara Anadolu medeniyetlerı müzesı Inv. 18505. pituus 22,3cm
Mutta mistä tiedämme, että fryygialaisten pääkaupungista löydetty ämpäri on assyrialainen? Kuningas Sargon II (hallitsi. 722-705 eaa) rakennutti Khorsabadiin valtaisan palatsin ja kivireliefeissä kuvataan mm. eunukkeja ammentamassa viiniä juuri samanlaisilla leijonapäisillä ämpäreillä.
Kuvalähde: Simo Parpola, The Correspondece of Sargon II, Part 1. SAA1 (1987) s. 17.
Esineet liikkuivat myös muinaisina aikoina, mitä erikoisempiin paikkoihin. Mieleni liikkuu Khorasabad-Gordion -akselin lisäksi myös Espoo-Oulu -akselilla, toivoen parasta.

14 kommenttia:

  1. Toivottavasti huolesi häipyvät, kuten tuo sumu ja kaikki piirtyy selkeänä esiin.

    Voi, miten kiinnostavia muinaisia asioita sinulla onkaan mietittävänä! Käypäs lukaisemassa minun kirjoitukseni Heliosktastrofista - ja lue kirja. Odotan, tulisiko sinulta jotain uutta tulkintaa. Tämä pieni, vahva kirja on täynnä myyttistä ainesta eikä kukaan näytä oikein käsittävän, miten Helios liittyy kirjan henkilöihin, jotka ovat Conrad ja Anna, mutta toisaalta myös Zeus ja Athena.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Marjatta, elämä jakaa pimeitä ja kirkkaita hetkiä. Molempia tarvitaan.
    Kyllä tämä assyriologinen ja muu muinaistutkimus ON kiehtovaa ja kiinnostavaa, pieniä palasia yritän jakaa muille.
    & kommentoin juuri postaustasi Helioskatastrofista eli jouluna toivottavasti saan, odotan kovasti ja kirjoitan sitten mitä ajatuksia herätti.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti pian on taas valoisampaa! Voimia kaikkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, voimia tarvitaan juuri nyt! Olisi kiva jos tulisi edes vähän lunta tänne etelärannikolle niin olisi valoisampaa myös pimeämpinä päivinä.

      Poista
  4. Teillä on suloinen koira ja sumukin on mielestäni kaunista. Mutta lumi tekisi kyllä terää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjalijatar, koira on oikeasti suloinen. Nyt ulkona myllertää myrsky ja iltakävelyllä näki jo täyttyvän kuunkin.

      Poista
    2. Kaikkein ihaninta koirissa on minusta se, että ne todella aistivat ihmisten tunnetiloja ja yrittävät lohduttaa (koirien empatiakyvystä on muistaakseni olemassa ihan tieteellisiä tutkimustuloksiakin - koiranomistajathan sen tietävät jo arkikokemustensa pohjalta). Vanhempieni tiibetinspanieli panee aina tassunsa ihmisen käden päälle aistiessaan huolia, ja todella pahoissa tilanteissa pannaan pää surevan syliin. Äitini sanookin aina, että koira hoitaa heitä enemmän kuin he koiraa...
      Minäkin toivon teille jo kirkastuvaa!

      Poista
    3. Kiitos Ellen & todellakin koira myötäelää läheistensä tunnetiloja. On ollut ihanaa saada Mesilimiin yhteys, ja se on onnistunut tämän kuukauden aikana todella hyvin.

      Poista
  5. Toivottavasti ainakin huolen harmaat valostuvat pian... Voimia!
    Ja kiitos, oli mielenkiintoista lukea hienon ämpärin tarinaa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Bleue, muinainen Lähi-itä on ihmeitä ja kuriositeetteja täynnä.

      Poista
  6. Toivottavasti sumu ja huolet väistyvät pian! Valoa ja voimia viikonloppuunne! <3

    Hienoja kuvia. Rannassa käy selvästi kova tuuli, kuningas Mesilim on aivan pörhöllään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Rannassa oli tuulista eilen, nyt on vielä tuulisempaa, sumu onkin jo poissa :).

      Poista
  7. Minäkin toivotan teille valoa ja usvan hälvenemistä <3 Minustakin on hurjan kiehtovaa lukea kuinka muinaisjäännösten (nyt tuli oikosulku, onko sana suomeksijäännös?) historiaa voidaan jäljittää eri paikoista löydettyjen esineiden perusteella.

    Toivotan onnellisia uutisia ja ajatuksia Espoo-Oulu -akselille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vera, täällä mennään päivä kerrallaan.
      Meillä assyriologiassa käytetään harvemmin sanaa muinaisjäännös, vaikka se on ihan korrekti. Muinaistutkimuksen suola ovat nämä esineet, joita löytyy odottamattomista paikoista (esim. Syyrian Qatnasta on löytynyt balttilaista meripihkaa 1400-luvulta eaa.). Olemme kuitenkin vielä lapsenkengissä esinebiografioiden kanssa -- niitä saisi tulla enemmän, eli narratiivisia tekstejä esineen "synnystä" ja kulkeutumisesta vaikka esimerkiksi Khorsabadista Gordioniin.

      Poista