Venäjä tuhoaa muinaisen Arpadin!?

Assyriologi toivoisi voivansa postata aina välillä jostain positiivisistakin jutuista. Vähemmän ahdistavia kirjapostauksia on tulossa, mutta nyt juuri pari muuta aihetta etuilevat silkalla ajankohtaisuudellaan. Niitä ennen kuitenkin lyhyt maininta Espoon Kaupunginmuseossa olevasta Gladiaattorit-näyttelystä. Olin WeeGeessä eilen näyttelyn yhteyteen järjestetyssä, muinaista Roomaa käsittelevässä seminaarissa. Näyttely on erittäin suositeltava ja sikäli ainutlaatuinen, että tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomeen on saatu aitoja palasia Rooman legendaarisesta Colosseumista.

Takapenkillä istuessa oli mahdollisuus ottaa Ufo-selfie...

Ja tänään vietetään Suomen Kirjasäätiön julistamaa Lukurauhan päivää. En ole itse tänään ehtinyt juurikaan lukemaan, koska vietimme iltapäivällä aikaa Helsinki auttaa - tapahtumassa. Toisaalta miltei jokainen muu päivä on minulle lukurauhan päivä :).

Helsingin Sanomat 14.2. merkitsi "Tal Rifaat"

Päivän varsinainen ja vakavampi aiheeni on tänään tapahtumat pohjoissyyrialaisessa maastossa. Sen lisäksi, että Aleppon tilanne sekä ihmisten ja muinaismuistojen kannalta on katastrofaalinen, maailman tiedotusvälineet eivät ole toistaiseksi huomanneet erästä toista erittäin huolestuttavaa seikkaa: Venäjä on useiden päivien ajan pommittanut Tell Rifaat -nimistä kaupunkia Alepposta pohjoiseen. Kaupungin keskellä on rauniokumpu, jota on tutkittu arkeologisesti erittäin vähän ja jokainen putoava pommi asettaa ihmishenkien lisäksi myös dokumentoimattomat muinaisjäänteet vaaraan. Kansainvälisen yhteisön tulisi ehdottomasti nostaa tämä aihe esille.

Rauniokumpu keskellä Tell Rifaatin modernia asutusta, lähde: Google Earth. Sateliittikuva on otettu 2014, nyt otetuissa kuvissa voisi näkyä venäläisten pommien aiheuttamat vahingot. 

Miksi Tell Rifaatin rauniokumpu on tärkeä? Moderni assyriologia ja muu muinaistutkimus on pitkään yhdistänyt paikan aramealaiseen Arpadin kaupunkiin, jossa sen kukoistuskaudella, 800-700 -luvuilla eaa hallitsi Bit Agusin dynastia ja joka kolmen vuoden piirityksen jälkeen joutui assyrialaisten hävittämäksi 740 eaa. Sen jälkeen, yli sadan vuoden ajan, Arpadissa istui assyrialainen kuvernööri ja se toimi samannimisen provinssin pääkaupunkina.

Tällä hetkellä tiedämme sekä Tell Rifaatin rauniokummusta että Arpadin kaupungin historiasta hyvin vähän. Rauniokumpu on valtava, se kuuluu alueen suurimpiin ja on suuntaansa n. 250 m mittainen ja liki 30 metriä korkea. Ensimmäiset kaivaukset paikalla suoritti legendaarinen heetin kielen ratkaisija Bedrich Hrozný (1879-1952), mutta hän siirtyi nopeasti tutkimaan muita paikkoja koska ei heti onnistunut löytämään hänelle niin tärkeitä nuolenpäätauluja. Hän jätti tutkimuksensa julkaisematta. Myöhempiäkin tutkimuksia voi luonnehtia vain "koeojiksi", joiden avulla on kyllä päästy selvyyteen siitä, että paikka oli asuttu ainakin kalkoliittisesta (n. 5000-4000 eaa) roomalaiseen (63 eaa -- 300 jaa) aikaan saakka. Tästä syystä emme voi olla täysin varmoja, että Tell Rifaat kätkee sisäänsä muinaisen Arpadin, mutta rauniokummun suuruus ja se, että aramealaisdynastian ja assyrialaisprovinssin aikaisia kerrostumia on, viittaa siihen että Arpadissa ollaan. Täyden vahvistuksen voisi saada ainoastaan joko aramealaisten tai nuolenpääsavitaulujen löytyminen, joissa paikannimi mainittaisiin.

Historialliselta merkitykseltään Arpad on huomattava. Rautakauden eli myöhäisheettiläisen kauden alussa (n. 1200-800 eaa), Aleppo oli tämän pohjoissyyrialaisen alueen ehdoton keskus. Painopiste siirtyi kuitenkin jossain vaiheessa 800-lukua eaa nimenomaan Arpadiin ja 700-luvun eaa puolivälissä kaupungista tulee suuren luokan poliittinen ja sotilaallinen näyttämö. Assyrian valtakunnan kuningas Tiglath-pileser III (745-727 eaa) piiritti Arpadia kolmen vuoden ajan, joka oli tänä aikakautena pitkä aika, ottaen huomioon, että yhtä kaupunkia vastassa oli sen ajan sotilaallinen supervalta. Arpadilaiset olivat sitkeitä, saivat jonkin verran apua muilta alueen pikkuvaltioilta, mutta joutuivat lopulta taipumaan. Tiglath-Pileser III kertoo piirtokirjoituksissaan tuhonneensa maan ja saaneensa sotasaaliiksi suuria määriä kultaa ja hopeaa. Pitkän ja väsyttävän piirityksen jälkeen Assyria ei enää ottanut riskejä vaan liittivät alueen tiukasti valtakuntaansa.

Tell Rifaat on todennäköisesti arkeologian hiomaton timantti: jos se tutkittaisiin kunnolla, voi sen uumenista tulla esiin uusia erittäin merkittäviä löytöjä. Siksi on täysin edesvastuutonta, että venäläisten annetaan pommittaa (tässä linkissä yksi monista videoista/kuvista). Venäjä ei jahtaa Syyriassa ainoastaa terroristeja vaan on aiheuttanut runsaasti siviiliuhreja ja vaarantaa maan kulttuuriperintöä. Tästä pitäisi uutisoida enemmän.