Assyriologi on innoissaan, koska kohta pääsee taas opettamaan. Tämän talven kurssini luo yleissilmäyksen siihen, miten temppelit ja palatsit kehittyivät fyysisinä rakennustyyppeinä, sosiaalisina instituutioina, mutta myös mentaalisina konstruktioina myöhäisneoliittiselta kaudelta aina Aleksanteri Suuren valloituksiin saakka. Aihe on mielenkiintoinen siksi, että läntinen sivilisaatiomme ja kulttuurimme on jatkanut muinaisen Lähi-idän traditioita aina nykyaikaan saakka: vaikka Euroopassa monumentaalisia temppeleitä ja palatseja ei enää niin harrasteta (kuten esim. Pietarinkirkko Roomassa tai Versailles Ranskassa), voimme tänään suunnata katseemme Turkkiin ja ihmetellä siellä toteutettuja tai rakenteilla olevia giganttisia moskeija- ja palatsihankkeita. Tämän aamun Helsingin Sanomissa Petteri Tuohinen käyttää Ankarassa sijaitsevassa uudesta 1150-huoneisesta kompleksista termiä "vertaansa vailla", joka meidät suoraan muinaiseen Assyriaan. Siellä nämä ensimmäiset "vertaansa vailla" olevat palatsit rakennettiin, Sargon IIn (722-705 eaa) ja Sanheribin toimesta.
Yllä aukeama huikean kauniista Torsten Steinbyn ja Henrik Tikkasen (kuvitus) kirjasta Romerska Bilder (1953). |
Ajankohtaiseksi aiheen tekee valitettavasti se, että etenkin tämän vuoden aikana terroristijärjestö ISIS on tuhonnut runsain määrin etenkin Lähi-idän pyhättöjä, sekä uudempia että vanhempia (uskontoon katsomatta), mutta myös muinaisia palatseja modernin Mosulin kaupungin ympäristössä. Todennäköisesti joka ainut päivä tietoa jostain temppelistä ja/tai palatsista tuhoutuu ryöstökaivausten vuoksi ja tätä ei siis tapahdu ainoastaan ISISin hallitsemilla alueilla vaan muuallakin Irakissa ja Syyriassa. Tämän vuoksi koen tärkeäksi sen, että jaan tietoa kulttuuriperinnöstämme -- sellaisesta, joka on jo tuhoutunut tai on suuressa vaarassa tuhoutua. Vastaan terroriin ja tuhoon kertomalla näistä innostavista ja mielenkiintoisista asioista. Assyriologit ovat mitä suurimmassa määrin maailman muistin ylläpitäjiä ja suojelijoita, näinä ahdistavina aikoina.
Ajankohtainen kurssi on myös siksi, että minulla oli syyskuussa mahdollisuus käydä Şanlıurfan uudessa arkeologisessa museossa, minne on rekonstruoitu yksi maailman "ensimmäisistä temppeleistä", Göbekli Tepen kivikehä myöhäisneoliittiselta kaudelta.
Kurssin alustava ohjelma näyttää tältä:
For Gods and Rulers:
Temples, Palaces and Their Inscriptions
in the Ancient Near East (=AAS130)
Program (preliminary)
28.10.: Introduction: chronological and geographical
frameworks
4.11.: Research history and present streams of scholarship
11.11.: Temples and shrines before texts: how do we identify
them?
18.11.: First temples with written components: an anatomy
25.11.: Dwelling fit for the king: Birth of the É.GAL =
palace
2.12.: Ziggurat: the elusive trendmark of a Mesopotamian
temple
9.12.: Early and Middle Bronze Age temples outside
Mesopotamia: likenesses and differences
CHRISTMAS BREAK
20.1.: Early and Middle Bronze Age palaces outside
Mesopotamia: likenesses and differences
27.1.: Cult continuities through time and space
3.2.: Palaces as new foundations
10.2.: Neo-Assyrian temples
17.2.: Neo-Assyrian palaces
24.2.: Neo-Babylonian Babylon and other religious centres
2.3.: Persian period and the coming of Hellenistic and Roman
traditions
Ja kuten kurssin nimestä näkee, ei tunneilla katsella vain arkkitehtonisten rakenteiden pohjapiirustuksia (se olisi omasta mielestäni aika tylsää...) Mesopotamialaisia temppeleitä tai palatseja ei ollut olemassa ilman tekstejä, vaan jo varhaisimmat niistä kätkivät sisäänsä perustuksiin haudattuja piirtokirjoituksia. Puhumattakaan kaikista muista esineistä ja savitauluista, leimatuista tiilistä, prismapiirtokirjoituksista, jotka kertovat rakennuksen koristeluista jne. jne. Suuri osa mesopotamialaista kulttuurihistoriaa voidaan kertoa näiden temppelien, palatsien ja niiden piirtokirjoitusten kautta.
Nyt laukkuja pakkaamaan -- ihan tämän vuorokauden puolella emme ehdi Ouluun, mutta toivottavasti ei mene aivan aamuyön puolelle...
Onpas ollut upea tuo Göpekli Tepe!
VastaaPoistaHyviä luentoja ja niihin valmistautumista!
Kyllä Marjatta, Göbekli on upea ja ainutlaatuinen. Se on saanut minutkin kiinnostumaan myöhäisneoliittisesta ajasta, ennen se oli minulle liian varhaista :).
PoistaOnnea luennoille! Minulla ei ole nyt tänä syksynä mitään "omaa", vain osia eri kursseista, mikä on nyt ihan hyvä, kun on paljon luettavaa.
VastaaPoistaKiitos Helena!
Poista