Nyt sunnuntaiaamuna assyriologi kuulusteli kuopustaan huomista historiankoetta varten. Kyseessä on sama Editan kustantama Matkalippu historiaan 5 -kirja, josta postasin aikaisemmin tänä vuonna. Nyt poimin vain yhden pointin: kuka keksi kolikkorahan?!
 | ||
| Riitta Eskelinen/Tuuli Ojanperä/Matti Troberg, Matkalippu historiaan 5 (Edita 2006) s. 105
Tässä kohtaa meni aamukahvit väärään kurkkuun. Nykyisen Libanonin ja Syyrian rannikkoalueella eri kaupunkivaltioissaan asuneet foinikialaiset ovat kyllä kuuluisia taitavina kauppiaina ja merenkävijöinä, mutta kolikkorahat kuuluvat siihen esineryhmään mitä he EIVÄT keksineet!
Sekä antiikin lähteet että arkeologiset löydöt puhuvat vahvasti sen puolesta, että ensimmäiset kolikkorahat valmistettiin nykyisessä Länsi-Turkissa. Jo Herodotos tietää 400-luvun eaa. Historiateoksessaan kertoa näin:
He (lyydialaiset) ovat, mikäli me tiedämme, ensimmäiset ihmiset, jotka alkoivat lyöttää ja käyttää kulta- ja hopearahoja, ja ovat myös ensimmäiset kaupustelijat (I, 94, käännös Edvard Rein). Herodotoksen käsitystä asiasta tukee Lyydiasta ja Itä-Jooniasta löydetyt kullan ja hopean seoksesta elektrumista lyödyt rahat, joista varhaisimmat ovat 600-luvulta eaa, aiheesta voi lukea lisää vaikkapa täältä. Totuus on kuitenkin se, että foinikialaiset omaksuivat kolikkorahan verrattain myöhään, vasta n. 450-luvulla eaa, suunnilleen 150 vuotta myöhemmin kuin kreikkalaiset.
Huomista koetta varten opettaja on myös jakanut oppilaille monisteen, jossa on tärppikysymyksiä. Yksi niistä on tämä:
Sen lisäksi, että kirja EI kerro, että kreikkalaiset todennäköisimmin omaksuivat foinikialaisilta sen kaikkein tärkeimmän yksittäisen jutun, eli aakkoset, yllä olevan kysymyksen "henkilöistä" yli puolet eivät ole historiallisia hahmoja (eivätkä siis voineet tehdä mitään elämänsä aikana). Kukaan ei vielä tiettävästi ole kirjoittanut Minotauruksen tai edes Minoksen biografiaa... Tämän ymmärsi jopa kuopukseni ja sai siitä makeat naurut. En yhtään ihmettelisi jos tärppikysymykset on repäisty kirjan opettajan oheismateriaaleista, mutta jälleen minua suuresti puistattaa tämän oppikirjan surkea taso. Kuinka vaikeaa on jakaa oikeaa tietoa lapsille?
Pahoittelen -- Bloggarin tekstiohjelma tekee temppujaan enkä saa tekstiä pysymään palstalla! |
Tämä on kyllä aikamoista "tonttuilua".
VastaaPoistaAikanani oioin näitä "koulussa totena esitettyä", mutta vastaanotto toisessa päässä oli varsin jäätävä, eniten harmittivat matematiikan ja fysiikan opetuksessa olleet selkeät virheet ja myös alakoulun Afrikka-tietämyksen vinoumat.
Muille oppilaille ei kerrottu miten asiat oikeasti olivat.
Blogiin laittaminen on minusta hyvä idea, minulla ei siinä vaiheessa ollut blogia.
Päätin jo aika kauan aikaa sitten, että oion jos oikomisen aihetta on ja sen myötä olenkin saanut harteilleni pahan akan maineen. Laitoin palautetta silloin tammikuussa myös Editaan, sieltä ei ole kuitenkaan tullut mitään vastausta :). Enkä tiedä ovatko kirjan kirjoittajat huomanneet -- toisaalla kirja on jo vanha, vuonna 2006 ilmestynyt. Ajattelinkin nyt kaivaa jotain oikein vanhoja historian oppikirjoja esille ja katsoa niiden substanssia. Arvaukseni on, että siellä tällaiset perusfaktat on sentään oikein, eli huonompaan suuntaan ollaan menty.
PoistaVoi ei, siis Minotaurus ja Sokrates henkilöinä rinnakkain! Tämän ymmärtää myös näihin asioihin vähemmän perehtynyt, jos nuo raha-asiat ovatkin erikoistietoa.
VastaaPoistaNe pitäisi tietysti olla oikein siinä missä taruhahmotkin!
Sanot tuossa kommentissasi Deekoolle, että vanhemmissa kirjoissa perusasiat saattavat olla enemmän oikein. Minä luulen myös niin. Kustantajat tuottavat nyt kilpaa kivoja oppikirjoja, joissa asiat ovat vähän niin ja näin.
Kielten kirjoissa saattoi kyllä luottaa, että asiat ovat oikein. Niissä joissakin harmitti vain se, että oltiin liikaa kiinni jossain tietyssä ajassa, sen ilmiöissä ja henkilöissä. Jos ei vaihtanut ruotsin kirjaa nopeasti, niin piti lukea Abbasta vielä kun oppilaiden vanhemmat olivat olleet Abba-faneja.
Tämä on vielä teorian asteella, mutta aion tosiaan yrittää saada käsiini jotain 1900-luvun historian oppikirjoja. Niissä ei juuri ollut kuvitusta, eikä värejäkään juuri, mutta oletukseni on, että substanssi oli kohdallaan...
PoistaOngelmallista opettajan kannalta voi tosiaan olla se, että ajan ilmiöt, joita oppikirjat tällä hetkellä niin kernaasti käyttävät hyväkseen, ovat niin nopeasti vaihtuvia etteivät oppikirjat pysy perässä. Nyt myös sanasto kielten oppikirjoissa on aivan eri kuin se, mitä itse tuli opiskeltua -- etenkin saksankirjoissa on runsaasti englannin lainasanoja ja muunnoksia, Skateboardia ja muuta...
Dick Harrison on juuri kirjoittanut tutkimustiedon tuomattomuudesta oppikirjoihin: Ett historiskt misstag. "Det är inte bara på det kvinnohistoriska fältet som läromedlen brister. Ingela Bengtsson har rätt när hon säger ”det tar lång tid innan ny kunskap når läromedlen”. Konstaterandet är en eufemism. En omfattande eufemism."
VastaaPoistaNäin se on Kaisa, myös puhtaassa tutkimuskirjallisuudessa uuden tiedon tai korjattujen käsitysten vakiintuminen esim. käsikirjoihin vie aikaa.
PoistaTässä nimenomaisessa tapauksessa kysymys ei ole siitä, että uusi tutkimustieto ei olisi ehtinyt oppikirjaan, vaan siitä, että tehdään puhdas virhe, koska käsittääkseni missään muinaistutkimuksessa ei koskaan ole edes väitetty foinikialaisten keksineen kolikkorahaa. Ja epäilen myös, että jos aihetta käsitellään jossain varhaisemmissa suomalaisissa koulujen oppikirjoissa, on se näissä aikaisemmissa teoksissa oikein. Voi vain ihmetellä mistä he ovat tämänkin repäisseet...