Assyriologi on palannut kotiin, sillä aikaa kevään hennommat sävyt ovat muuttuneet alkukesän reheväksi vihreydeksi. Luonnon kauneus rauhoittaa sekavaa olotilaa -- Gaziantepen alueelle olisi mielellään jäänyt hieman pidemmäksi aikaa, mutta viikon päästä on saatettava Oulussa puolestaan appi puolisonsa viereen sukuhautaan ja lasten kesälomien koittaessa on täällä kotonakin moninaista puuhaa ja velvollisuutta. Kotipihassa tulppaanit kuitenkin kukkivat minuakin yllättäneissä väriyhdistelmissä.
Palaan kuitenkin vielä hetkeksi Gaziantepeen -- mitä useammin siellä käyn, sitä enemmän paikkaan tykästyn ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka haluavat kokea toisenlaista Turkkia kuin metropoli Istanbulilla ja rannikon turistipaikoilla on tarjota. Turkkilaisessa perinteessä on täällä myös häivähdys syyrialaisuutta. Gaziantepessä on myös viime vuosina alettu vilkkaasti restauroida joitain nurkkia kaupungin vanhoista osista ja näille kaduille on ilmestynyt viehättäviä sisäpihakahviloita ja käsityöläispuoteja. Nyt kun suuria osia Aleppon vanhoista osista on tuhoutunut, Gaziantepen rooli alueen arkkitehtuurin ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä on merkittävä. Yöpymispaikaksi suosittelen yhä Asude Konakia, jonka isäntäväki on ystävällistä ja emännän itse kokkaama ruoka erinomaista. Aamiaisella saatte maistaa hänen omia hillojaan ja appelsiinimarmeladia.
Gaziantepessä näin myös tämän ihastuttavan pienen neidin, kampaus ja aurinkolasit viimeisen päälle, joka alkoi hihkumaan isälleen laukkukaupan edessä.
Tiistaina tein päivän retken myös Maraşiin (nyk. Kahramanmaraş). Myöhäisheettiläisellä aikakaudella paikalla kukoisti merkittävä keskus ja tulen kertomaan hieman sen huimaavasta historiasta jossain seuraavista postauksista. Varsinainen kohteeni Maraşissa oli siis sen arkeologinen museo.
Siellä on esillä mammutin, myöhäisheettiläisten ja roomalaisaikaisten löytöjen lisäksi uusassyrialainen sopimussteela, joka on löytynyt läheisestä Pazarcıkista. Nuolenpääpiirtokirjoitus kulkee myös pitkin kivipaaden takaosan, minkä vuoksi on erikoista, että se on asetettu museossa erään käytävän nurkkaan, tosin peilillä varustettuna. En kuitenkaan ole varma onko tämänkaltainen ratkaisu (harvemmin nuolenpäätekstejä luetaan peilikuvista) hyvä muutoin kuin selfien ottamiselle.
Moderni Maraş tunnetaan alueen toisena kulinaarisena keskuksena. Kun Gaziantep on kuuluisa ruoastaan ja baklavastaan, naapurikaupungissa kannattaa poiketa erityisesti jäätelölle.
