Beda Stjernschantz: näyttely & kirja

Assyriologi käväisi toissa viikolla taidenäyttelyn avajaisissa: Amos Andersonin museossa on aina elokuun loppuun saakka nähtävillä Beda Stjernschantzin (1867-1910) tuotantoa. 

Stjernschantz oli minulle ennen avajaisiltaa täysin tuntematon taiteilija. Hän kuului muiden, enemmän kuuluisuutta saaneiden suomalaismaalareiden ja kuvanveistäjien ystäväpiiriin, mutta naisena hänellä oli kosolti vaikeuksia lyödä itsensä lävitse. Elämä kävi hänelle ajan mittaan niin raskaaksi, että hän näki nuorella iällään ainoaksi ratkaisukseen itsemurhan. Bedan tarina on siis sekä aikakaudelleen tavallinen (naistaiteilijan vaikeudet tulla tunnustetuksi tai ansaita taiteella elantoaan) että erittäin murheellinen. Amos onkin tehnyt loistavaa työtä nostaessaan Bedan elämäntyön esille. Näyttely oli laajempi kuin osasin odottaa ja töiden joukossa on monia helmiä, maalauksia joihin rakastuin.

Suosittelen näyttelyä lämpimästi jokaiselle, etenkin niille, jotka haluavat nähdä monia suomalaisen symbolismin huipputöitä.

Näyttelyn lisäksi Amoksen kuraattori Itha O'Neill on toimittanut upean kirjan Bedan elämästä ja tuotannosta, joka toimii samalla näyttelyluettelona. SKSn kustantama teos Beda Stjernschantz, Ristikkoportin takana/Bakom Gallergrinden (2014) näytti avajaisissa museokaupassa niin houkuttelevalta, että heti kotiin päästyäni sanoin puolisolleni: haluan sen heti! (puoliso työskentelee SKSllä ja saa sen kirjamyymälässä alennusta). Vasta viime perjantaina kirjaa oli saatavissa SKSn kaupassa ja eilen selasin sitä jo innoissani. Erittäin kauniisti toteutettu ja taitettu, korkealaatuinen paperi teksti on suomeksi ja på svenska. Lukemaankin olen jo aloittanut ja heti alkusivuilta löytyi jotain assyriologille erittäin mielenkiintoista: 1891 Pariisissa opiskellessaan Beda piirsi Louvressa iltapäivisin. Stjernschantzin luonnoskansiossa on koko joukko Louvren assyrialaisella ja egyptiläisellä osastolla tehtyjä tutkielmia (s. 18). 

Nyt alkoi tietysti kiinnostaa nuo luonnokset -- mitä Beda noilta osastoilta piirsi? Assyrialaisia reliefejä vai Gudea-patsaita? Ja kuinka moni muu suomalainen taiteilija kenties Pariisissa työskennellessään piirtänyt Louvressa juuri muinaismesopotamialaisia löytöjä? Voisiko noista skisseistä jopa kerätä oman näyttelynsä? Joka tapauksessa myös kirja on ansainnut oman yleisönsä ja sopii erinomaisesti esimerkiksi lahjakirjaksi. Tutustukaa Bedaan ja hänen töihinsä sekä näyttelyssä että kirjan kautta!