Loppiaisena assyriologi haahuili pohjoisesta palattuaan Akateemisen kirjakaupan ALEssa. Sieltä tarttui mukaan UNESCOn maailmanperintöosaston julkaisema teos Memory of the World. The Treasures that Record our History from 1700BC to the Present Day (2012) vajaan kymmenen euron hintaan.
Kirja koostuu UNESCOn "maailman muistiksi" listaamista kirjoituksista ja kartoista ja vaikken muutoin olekaan mikään tällaisten kirjojen ystävä, ajattelin että tästä voisi toisinaan nopeasti tarkistaa jotain faktoja tai sitten kirjaa voisi huvikseen selailla ja löytää jotain sellaista eksoottista ja inspiroivaa, jonka olemassaolosta ei aikaisemmin ollut mitään hajua. Ja koska julkaisija oli itse UNESCOn hyvämaineinen organisaatio, ajattelin saavani rahoilleni vastinetta.
Jo kotimatkalla autossa aloin selata kirjaa ja järkytys oli suuri kun heti ensimmäisen osuuden The Hittite cuneiform tablets from Bogazköy kohdalla huomasin kuvituksen, ts. kuvien ja kuvatekstien olevan täysin pielessä!
Aukeaman vasemmanpuoleisella sivulla on kuva nuolenpääpiirtokirjoituksesta ja kuvateksti Ancient Hittite cuneiform script. No eihän tuo ole heettiläistä nuolenpääkirjoitusta lainkaan, vaan yksityiskohta persialaisesta kivipiirtokirjoituksesta (heettiläiset eivät koskaan kirjoittaneet nuolenpäitään kiveen, ainoastaan savitauluihin tai metalliin, ts. nuolenpäillä kirjoitettuja heettiläisiä tekstejä ei ole tähän mennessä löytynyt). Persialaiskirjoitus on assyriologille heti tunnistettavissa merkkien muodosta sekä siitä, että persialaiset ainoana nuolenpäitä käyttäneenä kulttuurina erottivat jokaisen tekstirivin toisistaan viivoilla. Kotona otin esille Shirazin lentokentältä aikoinani 20 dollarilla ostamani kahvipöytäkirjan, jossa on kauniita kuvia Persepoliista. Alle kahden minuutin löysin eräästä seinästä täysin vastaavan tekstinpätkän (persialaiset toistivat samoja tekstejä useitakin kertoja).
Eikä tässä vielä kaikki. Myös aukeaman oikeanpuoleisen sivun kuva ja teksti eivät täsmää. Kuvassa on Boğazköystä noin parinkymmenen kilometrin päässä olevan toisen heettiläiskaupungin (muinainen nimi tuntematon) Alaca Höyükin sfinksein koristeltu portti. Portti on heettiläinen, muttei kuvaa Hattusasin sfinksiporttia niin kuin kuvatekstissä väitetään...
Hattusas/Boğazköyn oma sfinksiportti näyttää restauroinnin jälkeen tältä (sfinksi on kopio nykyään Boğazköyn museossa seisovasta sfinksistä, joka pitkään asusti Berliinissä):
