keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Vielä kerran Firenze

Assyriologi on kotiutunut Firenzestä. Maanantaina siellä satoi. Taukoamatta ja jalat kastuivat armotta, koska oikea kenkä muodollisesta ehjyydestään huolimatta falskasi. Olin siis lähestulkoon tyytyväinen päästessäni lentokoneeseen.
Müncheniin laskeuduttaessa lumihuippuiset alpit näkyivät häivähtävän hetken ennen auringonlaskua. Näky sykähdyttää aina ja aina olen yhtä kiitollinen jos saan sen nähdä.
Firenze on kaunis. Tiedostoihin tallentui aika monta kuvaa, vaikka aikaa olikin hyvin vähän. Joskus palaan ja haluan nähdä jotain myös ympäristöstä. Sain paljon aineksia kaikenlaiseen ajatteluun (etenkin tieteellisiä, tieteellisessä kokouksessa kun oltiin...) ja maanantain sateinen tunnelma oli sopiva erilaisiin melankolisiin mietteisiin...
Ostoksilla en ehtinyt juuri käydä, paperikaupassa kuitenkin... Ostokset käärittiin sävysävyyn silkkipaperiin. Papyrofiilin addiktioiden täydellinen toteutuspaikka.
Antiikkia ja prinsessaunelmia olisi myös saanut jos sellaisia olisi tarvinnut.
Ja mitä tähän vielä laittaisin? Koirat kiinnittivät huomioni. Karkamisin uudet löydöt mieleni. Niistä myöhemmin. Seuraavaksi postaan suomalaisille hieman tuntemattomasta naismatkailijasta ja -kirjailijasta Freya Starkista, jonka elämästä luin juuri biografian.

12 kommenttia:

  1. Reissussa sade monesti ei ole mukava, varsinkin jos kengät kastuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, tämä oli erityisen epämiellyttävää... Kengät ovat vain vuoden vanhat, edelliset saman valmistajan samat kengät kestivät kuusi vuotta. Aion kyllä mennä tänään myymälään kyselemään voisiko ne lähettää tehtaalle tai jotain. Muutoin vaihdan kenkämerkkiä.

      Poista
  2. Upeita matkapostauksia! Kiitos! Varmaan tyytyväinen olo sinulla tällaisen reissun jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta, olo on tyytyväinen. Etenkin sen vuoksi, että kokous onnistui hyvin ja tapasin paljon vanhoja ihania kollegoita ja ystäviä, mm. oppi-isäni Lontoosta. Esitelmä onnistui hyvin ja sitten bonuksena kokonainen päivä, jolloin sai toteuttaa arkeologista & taidehaahuilua ihanassa Firenzessä.

      Poista
  3. Upeita kuvia! Tuohon paperikauppaan olisi ihana päästä tutkimaan valikoimia...

    Saitko muuten tilaisuuden keskustella Unesco-kirjan kuvaongelmasta (niinkuin muistaakseni suunnittelit)? Ja millaisen tervetulotoivotuksen sait kuningas Mesilimiltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ellen! Kerroin Schachnerille kuvista & lähetin hänelle nyt jälkeenpäin kirjan tiedot etc. Hän aikoi laittaa palautetta Unescolle.
      Kuningas Mesilim oli ihan unenpöpperössä kun saavuin keskellä yötä. Kovin riehakas hän ei ollut, mutta käpertyi sitten tyytyväisenä syliin. Ja seuraavana päivänä kaikki oli taas niinkuin ennenkin ja sylissä hän ynisee juttujaan minulle. <3.

      Poista
  4. Hej där, blev så glad att du kikade in hos mig och lämnade några ord *** Vilket intressant jobb du har! Har alltid tyckt dessa våra äldsta tider varit så intressanta och gärna velat dyka in i allt som kan tänkas finnas kring dem. Följer gärna med på dina resor. Florens..ååh..en vacker dag sätter jag min fot där..andra drömmar är Paris och övriga delar av Frankrike och Italien..
    Jag har en uteplats i trädgården som vi kallar Florens..

    kram Lycke

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack Lycke, jag själv blev mycket glad när jag fann din sida och imponerad av din bokbladväggen och vackra vackra bilderna! Jag hoppas att jag en dag ska ha tid att renovera och dekorera vårt hus...

      Poista
  5. Noilla koirillapa on kovin samanvärinen väritys kuin meidän venäläisellä kaunottarellamme.

    Minä olen käynyt kerran Firenzessä, siitä on jo aikaa. Jotenkin en silloin hurmaantunut siitä, vaikka se onkin upea kaupunki. Ehkä aika ja tilanne olivat jotenkin vääriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakastan mustavalkoisia koiria, sellaisia joilla on pilkkuja... Eipä siis ihme,e ttä kuningas Mesilim on BW pilkkujen kera :).
      Firenzeä ei saa kokea liian nuorena, Koskenniemikin kirjoittaa siitä, että sai varttuneempana kaupungista paljon enemmän. Minusta Roomaa ei voi voittaa mikään, eli en odottanut Firenzeltä liikoja :).

      Poista
  6. Minä kävin Firenzessä ihan ensimmäisellä Italian-matkallani, viivyimme siellä vain yhden päivän. Samalla matkalla kiertelimme hieman Toscanaa ja Liguriaa, ja vaikka sydämeni veivät erityisesti Pisa ja Cinque Terren lumoavat pikkukylät, jäi Firenzekin mieleen kauniina kaupunkina. Selvästikin sinne pitäisi joskus palata, kuvasi ovat tosiaan ihania!

    Minulta sade taas pilasi aikanaan Pompeji-päiväni. Olin odottanut Pompejin näkemistä kovasti, ja lopulta näin sen sateenvarjon alta itsekin läpimärkänä. Höh. Onneksi sinun matkallasi satoi siis vain yhtenä päivänä (jos ymmärsin oikein?).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se sade, vaan ne falskaavat kengät... Ja Firenzessä satoi vain tuon yhden päivän aikana, ts. satoi muinakin päivinä, mutta silloin kun istuimme kokouksessa tai illallisella.

      Poista