Taidehistorioitsija, kirjailija ja kulttuuripersoona Göran Schildtin (1917-2009) syntymästä on tänään pyöreät sata vuotta. Assyriologin työkiireet ja muut elämän asiat estävät osallistumisen juhliin Turussa. Maaliskuun 11. on jo 34 vuoden ajan ollut minulle erityisen vaikea, isäni kuolinpäivä, joka yhä vaikuttaa pysähdyttävästi ja lamauttavasti mielenliikkeisiin.
Lueskelin kuitenkin aamulla edesmenneen anopin kirjahyllystä nappaamaani kirjaa Epäilyn lahja (Otava 2000), jonka olen kokonaisuudessaan lukenut noin kymmenisen vuotta sitten. Olen myös lukenut suurin piirtein kaikki Schildtin Välimeren ympäristöön sijoittuvat matkakirjat, rakastan niiden mustavalkoisia kuvia -- ne ovat minulle sellainen mennyt maailma, joka oli rauhallisempi ja idyllisempi kuin se maailma, jossa itse matkustan ja koen asioita, vaikka kuvista tunnistankin monia maisemia ja monumentteja (kuten esimerkiksi Palmyran)
Schildtin elämä ja teokset ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen. Ihailen hänen rohkeuttaan kulkea omaa tietään ja sitä, että hän on elätti itsensä tekemällä sitä mitä halusi, siellä missä halusi. Tähän minäkin olen viime vuodet pyrkinyt, joskaan en (vielä) onnistunut.
Nu är det ett faktum att arkeologerna och ruinerna på sätt och vis är fiender (Ikaros' Hav (1957) 157)
Ostialaiset laivat ja majakka toivottavat nyt kaikille Göran Schildtin syntymäpäivää viettäville mukavia juhlia! I Odysseys kölvatten!
hänestä on kirjoitettu aamulehdessä, kivoja kirjoja sinulla.
VastaaPoista