sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Wanhoja 2016, kuningas Mesilim Vihreällä Planeetalla ja Viiden kirjan haaste

Assyriologi palaa tänä aurinkoisena sunnuntaina vielä hetkiseksi runsaan viikon takaisiin Wanhojentansseihin. Kuvia löytyi kamerasta, pari niistä on pakko laittaa nyt tähän -- toinen on äidin ylpeyttä esikoisestaan...

toinen aitoa ihmettelyä siitä, miten pastellivärit dominoivat tällä hetkellä lukiolaistyttöjen prinsessapuvuissa...
Kulunut viikko on puolestaan kulunut kohtalaisen rauhallisissa merkeissä. Olin kotimiehenä kuningas Mesilimin kanssa kun muu perhe nautti lomasta hiihtomökillä pohjoisessa. Ettei elämä olisi käynyt liian tylsäksi, teimme retken Vihreälle Planeetalle.

Vihreä Planeetta on antikvariaatti Hakaniemessä ja koiran mielestä matka bussilla ja metrolla oli erittäin jännittävä. Perillä olisi pitänyt poseerata, sekin on välillä kovin häkellyttävää. Ja emännällä riitti hieman liikaa juttua ystävänsä kanssa, sumerin kielestä ja Turkin matkoista, jostain ihme kaupungista nimeltä Gaziantep. 

Ja sitten: Viiden kirjan haaste. minut haastoi jo helmikuun lopussa Paula ja otan mielelläni haasteen vastaan, vaikkei tapanani olekaan paria poikkeusta lukuunottamatta ollut laittaa haastetta kiertämään.

1. Kirja, jota luen parhaillaan
Näitä on itse asiassa aika monta, koska luen kaikenlaista työkirjallisuutta, omia kiinnostuksenkohteita ja myös usein kaunokirjallisuutta päällekkäin. Parhaillaan kirjanmerkillä merkityistä valitsin tähän kuitenkin yhden kevään ehdottomista huippukirjoista, josta on pian tulossa myös postaus: Lotta Nuotion, Yksi miljoonista. Modin pako Syyriasta. (Otava 2016). Järisyttävää tekstiä.
2. Kirja, josta pidin lapsena
Näitäkin on ihan hirvittävä määrä. Luin paljon tyttökirjoja, Viisikkoja, Astrid Lindgreniä ja aika varhaisessa vaiheessa siirryin aikuisten historiallisiin romaaneihin ja Agatha Christien dekkareihin. Kun olin oppinut lukemaan, olin kuitenkin myös täysin lumoutunut tietosanakirjoista ja kaikenlaisista muista aikuisten kirjoista, joissa oli kuvia. Luin niitä sieltä täältä ja katselin kuvia. Niitä oli kotonani aika paljon. Lapsuudenkotini Uusi Tietosanakirja on minulla yhä tunnesyistä, sen palstat ja kuvat ovat osa mieleni muistia.

3. Kirja, joka jäi kesken
Näitäkin on lukemattomia, olen oikeastaan kaiken ikääni jättänyt kirjoja kesken, koska tiedän että en koskaan kykene lukemaan kaikkea, mikä minusta on hyvää -- en aio tuhlata minuuttiakaan omasta mielestäni huonojen tai muuten vain sopimattomien tekstien kahlaamiseen. Yksi viimeisimmistä kesken jääneistä on Karl Ove Knausgårdin Min Kamp 2. Ensimmäisen osan vielä luin lävitse, se parani loppua kohti, mutta tätä en jaksanut kuin hieman yli puolen välin. En usko, että enää palaan tämän miehen taisteluihin. 

4. Kirja, joka teki vaikutuksen
Lukuisat opukset ovat tehneet vaikutuksen ja kuljetan niitä sisässäni tavalla taikka toisella. Viimeksi eilen vaikutuin syvästi kun kirjaston vaihtokierrätyshyllyllä odotti minua Berlin (Ein Terra Magica Bildband Hans Reich Verlag 1959) -- maaginen kuvakirja kaupungista, joka vuosikymmen aikaisemmin oli ollut täysin raunioina ja joka vielä hetken eli ilman muuria. Olin aivan täpinöissäni, miten kukaan on voinut jättää näin kauniin kirjan kierrätyshyllyyn!? No, nyt se ainakin sai hyvän ja arvostavan uuden kodin.

5. Kirja, johon palaan uudestaan
En kovin usein palaa romaaneihin, paljon palaan runokirjoihin, niistä etsii voimaa voimattomuuden hetkinä. Lähes päivittäin, ja siksi varmasti kaikkien useimmin kaikista omistamistani kirjoista palaan kuitenkin oppi-isän David Hawkinsin hieroglyfiluuvinkielisten piirtokirjoitusten korpukseen. Perusteos, jota tarvitsen jatkuvasti tutkimuksissani ja jonka valmistumista olin myös aikoinani avittamassa.
Tämäkin kirja on julkaistu Berliinissä, minne mieleni harhailee vähän väliä. Toukokuussa on tulossa ihan oikeakin matka sinne, ensin kuitenkin heti pääsiäisen jälkeen Frankfurt.

8 kommenttia:

  1. Mukavan näköinen koira :)


    Ihmettelin tätä kirkkaiden värien tuloa urheilutrikoisiin vuosi pari sitten. Itsellänikin on niitä, kun muita värejä ei ole oikein tarjolla.

    VastaaPoista
  2. Sanna, onpa kaunis poika tämä esikoisesi! Profiilikuva tuo esiin kauniin pään muodon.
    Kaikilla tytöillä näyttää tosiaan olevat leveät pastellit prinsessamekot, paitsi kahdella mustat. Meillä näkyi myös muutamia kapeampia iltapukuja, joita voi ehkä käyttää myös myöhemmin jossain juhlissa. Yhdellä oli yönsininen, kapeilla hopeansävyisillä nauhoilla koristeltu vartaloa löyhästi myötäilevä mekko, joka oli niin kaunis, että minä vain tuijotin tätä tyttöä, jonka niskanuttura sopi täydellisesti tyylikkääseen asuun.

    Voi hyvin kuvitella, että luit lapsena tietosankirjoja! :)

    Juuri eräässä blogissa puolustin kirjojen omsistamista, kun joku väitti, että ne ovat lavastetta, jolla korostetaan fiksuutta - huoh! Koitin sanoa, että ne ovat tutkijoille työvälineitä ja lukemisen harrastajalle harrastusvälineitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta, oli jotenkn sykähdyttävää kun eskoinen puki isäni frakin päälleen. Kummityttöni tanssi puolestaan toisessa koulussa anopin vintage-iltapuku yllään, se on myös kapea ja tummansinistä samettia. Täällä Olarin lukiossa tuntui, että kaikki tytöt olivat jotenkin enemmän samasta formaatista...

      Ja kyllä, tiedän muitakn, jotka ovat lapsena ihan lukemalla lukeneet tietosanakirjaa eivätkä vain konsultoineet niitä. Eikä meillä ole yhtään lavastekirjaa vaikka ihan kaikkia ei olekaan luettu lävitse :). Kauniilla kirjoilla voi tietysti olla ihan tuo esteettinenkin arvonsa.

      Poista
  3. Kummilapseni oli tämän vuoden vanha. Kuva oli sykähdyttävä. Ja kuulin myös tuosta, että frozenin väriset tanssiaispuvut olivat nyt hyvin suosittuja. Lasten kulttuurilla on pitkäkantainen voima.
    Knausgårdin taistot jäi minullakin lyhyeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä jäin tosiaan ihmettelemään tämän Olarin lukion pukujen homogeenisyyttä, myös kaikilla pojilla oli joko frakki tai parilla shaketti.

      Poista
  4. Kiitos, kun tartuit Viiden kirjan haasteeseen. On mukava lukea valinnoistasi, joukkoon mahtuu sellaisia sinulle tärkeitä, joista en ole aikaisemmin kuullut. Kovasti mielenkiintoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatan tosiaan olla hieman erilainen lukija/kirjojen käyttäjä. Ja luen tosiaan monenlaisia, se on kirjojen rikkaus!

      Poista