perjantai 15. toukokuuta 2015

Palmyra vaarassa

Internetin ulkomaalaiset sivustot ovat eilisestä lähtien täyttyneet UNESCOn maailmanperintökohdetta Palmyran muinaiskaupunkia koskevista uutisista. Terroristijärjestö ISIS on lähestymässä raunioita ja saa jo pelkällä lähestymisellään länsimaiset tahot varpailleen. Irina Bokovalta on jälleen kerran saatu ponteva lausunto: "Meidän täytyy pelastaa Palmyra". Pontevuuden takana piilee kuitenkin todennäköisesti sama voimattomuus ja toivottomuus mitä itse parhaillaan tunnen. Jos Isis saa valloitettua raunioalueen he tulevat todennäköisesti, ihan vaikka vain Bokovan kiusaksi, tuhoamaan ainakin osan siitä, eikä rouva Bokova eikä kukaan muukaan mahda sille mitään. Bokova ei lähde Palmyran temppeleitä ja pylväskatua pelastamaan, ei sinne kukaan mene.
Miksi sitten Palmyra ylittää uutiskynnyksen ja miksi juuri nyt? Palmyran ainutlaatuiset rauniot ovat vaurioituneet taisteluissa jo aikaisemmin viime vuosien aikana ja näyttää siltä, että molemmat osapuolet ovat ryöstäneet kaupungin rikasta kuvanveistoa kuten mm. tässä artikkelissa kerrotaan. Koko Syyrian kulttuuriaarteet ovat olleet koko sisällissodan ajan suuressa vaarassa ja tämä dokumentti näyttää pienen palan siitä, miten esineet kulkeutuvat rajojen yli länsimaisille markkinoille. Huomio kohdistuu nyt Palmyraan siksi, että ISIS toimii osittain eri tavalla eli käyttää muinaismuistojen tuhoamista propagandatarkoituksiin. Vain ISIS näkee vaivaa asettaakseen suuria määriä räjähteitä niin huolellisesti, että saa esimerkiksi koko Assurnasirpal IIn palatsin Nimrudissa räjähtämään tomupilvenä taivaalle, kuten tapahtui huhtikuussa. Tässä kohdin on korostettava sitä, että koko Nimrudia ei räjäytetty ilmaan kuten suurin osa mediasta uutisoi, vaan maan tasalle jysäytettiin ainoastaan tuo assyrialaiskuningas Assurnasirpal IIn palatsi, mitä ei sinänsä ole lainkaan väheksyminen. Palmyrassa voisi ajatella, että Baalin temppelin cella ladataan räjähteillä. Nimrudilaisen palatsin rauniot olivat suurimmaksi osaksi savitiiltä, 2000 vuotta ajan hammasta uhmanneet kivilohkareet ovat luonnollisesti vaikeampi tehtävä.
Palmyra ON tärkeä ja ainutlaatuinen kohde. R. Woodin ja J. Dawkinsin The Ruins of Palmyra (1753) piirrokset vaikuttivat 1700-1800 -lukujen eurooppalaiseen arkkitehtuuriin. Brooke Allen toteaa matkakirjassaan Satumainen Syyria, että Euroopassa ei ole mitään siihen (= Palmyra) verrattavaa (s. 90). Palmyraa, raunioromantikkojen paratiisia, on kuvattu lukemattomissa kirjoissa ja myös romaaneissa, joita ei valitettavasti toistaiseksi ole yhtään sattunut eteeni. Näitä kuvauksia, etenkin lempitutkimusmatkailijani Gertrude Bellin, säästän tulevaan postaukseen.
Minulla on henkilökohtainen suhde Palmyraan, olen ollut siellä useamman kerran, yöpynytkin arkeologien yömajassa Baalin temppelin temenoksen nurkassa. Muistoni vievät minut aikaan ennen digikameroita ja tänään kaivoinkin esille osan noista oudoilta tuntuvista dioista...
Vaikka ensikohtaamisesta on vasta 15 vuotta, suuri nostalgia ja haikeus nousee mieleen. Myös kiitollisuus siitä, että on ollut mahdollisuus siellä käydä. Toivottavasti Palmyra säästyy siinä kunnossa missä se on nyt. Jäämme odottamaan tapahtumien kehittymistä ja uusia uutisia.

2 kommenttia:

  1. Melko kuivan näköistä on Palmyrassa, vaikka tuolla taustalla taitaa näkyä puita. Kasviaiheet kiertelevät pylväiden ja laattojen koristeissa. Kartta ei tunnistanut suurempia jokia virtaamassa sitä kautta, mutta jossain vaiheessa siellä on täytynyt voida viljellä.

    Kilpailevien temppeleiden tuhoamisella taitaa olla pitkät perinteet, vaikka ei tuo Palmyra taida enää varsinaisesti kilpailla kuin symbolisesti. Puiden kaataminen hävitti tulevaisuuden, pylväiden kaataminen menneisyyden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kuivan näköistä on raunioilla ja Palmyra on keskellä aavikkoa. Takana siintävät puut ovat kuitenkin runsaasti vettä tarvitsevia taatelipalmuja eli paikka on ollut ammoisista ajoista lähtien keidas ja elänyt sekä taatelituotannostaan että kaupasta.
      Muinaisina aikoina vesitilanne on kuitenkin saattanut huomattavasti heitellä: Palmyrasta itään Jebel Bishri-vuoriston juurella, aivan keskellä autiomaata, on Umayadi-kalifin metsästyslinna Qasr al hayr al-sharqi. Jos linnaa on käytetty metsästykseen, on todennäköistä että alueella on ollut silloin kasvillisuutta ja faunaa eri tavalla.
      Postaan vielä uudemmankin kerran Palmyrasta, siitä riittää niin paljon kerrottavaa.

      Poista