maanantai 30. joulukuuta 2013

Siniharmaan kaikki sävyt

Assyriologi lähettää terveiset Kuusamon epätavallisesta talvimaisemasta. Normaalisti täällä paukkuvat vuodenvaihteessa pakkaset, eilen ja toissapäivänä satoi silkkaa vettä...
Oleskelumme Kuusamossa alkaa aina vierailulla keskustan Prismassa, mistä ostetaan tietysti ruokaa.
Olemme perheen kanssa viettäneet myös jouluja täällä ja traditioksi on muodostunut pyörittää saapumisiltana pari vadillista lohisusheja. Kaksi vuotta sitten seisoinkin aatonaattona kalatiskin edessä ja pyysin nuorelta mieheltä ruodotonta lohta, jolloin hän totesi että ei meillä semmoista... Takanani oleva paikallinen herra totesi minulle pilke silmäkulmassa: "Rouva, ruodotonta kalaa ei ole olemassakaan." Minä vastasin siihen, että kyllä on, meillä kotona etelän Herkusta saa ruodotonta lohta! Keskustelu käytiin ihan ystävällisessä hengessä, jälkeenpäin nauratti kuitenkin ajatus siitä, että kylillä saattaa liikkua hassu tarina etelän rouvasta, joka keksi hinguta ruodotonta kalaa... Joka kerta Herkussa asioidessani olisi tehnyt mieli lähettää kuva Kuusamon Prismaan tuon ruodottoman lohen kyltistä. No, itse asiassa jo viime kesänä appi ja puoliso olivat Prismassa ostoksilla ollessaan huomioineet kalatiskillä komeilevan ilmoituksen samaisesta tuotteesta. Korvat höröllä kaupoissa kuunnellaan asiakkaan toiveita, minkä suurella tyytyväisyydellä panin merkille. Enää ei tarvitse itse nyppiä edes niitä isoimpia tikkuja kalasta. Nyt oli pakko käydä kuvaamassa tuo kyltti, jollaista pari vuotta sitten sai turhaan täältä etsiä.
Maisema täällä on suojasäiden vuoksi epätavallisen näköinen. Jäässä oleva järven pinnalla on vettä ja se näyttää siniharmaan kaikki sävyt. Valoa on erittäin vähän. Eräässä kohtaa rantaa oli myös paljasta hiekkaa.
Olin toivonut hulvattomia juoksukierroksia jäällä kuningas Mesilimin kanssa, mutta ainakaan ennen loppuviikkoa emme jäälle uskaltaudu, vaikka toisaalla siellä aamupäivällä näytti kruisailevan pari lumiskootteriakin.
Koiraa kaikki uusi kiinnostaa ja toisaalla myös pelottaa. Valoisan ajan jälkeen vetäydymme mökkiin ja Mesilimin lempipaikka on tietokoneella istuvan emännän syli.
Hyvää Uutta Vuotta!

6 kommenttia:

  1. Ooooh, mikä suloinen koiruus!

    Me täällä valmistaudumme seuraavaan vierasryppääseen ja kävimme kaupoilla saadaksemme merisiikaa ja paljon. Teemme siitä tavallista graavia sekä käytämme sitä myös graavisiikatartarleipiin kera smetanan ja mädin. Yhtään siikaa ei ollut missään. Tulipa kovasti ikävä kotipuoleen länsirannikolle, jossa ei ikinä tarvitse miettiä, onko siikaa kaupassa vai ei. Nyt sitten aamuvarhain mieheni lähtee ruuhkiin, josko sitä merisiikaa olisi saapunut...Notjan lohta on ja ruodotonta tietysti, sillä aiomme grillata terassilla, sillä kelit ovat kuin suvella.

    Lumovavaa vuotta 2014 sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Graavisiika on mielestäni parempaa kuin graavilohi, onpa teillä herkkuja tiedossa! Kuusamossa syödään tietysti paikallista muikkua ja poronkäristystä.

      Antoisaa vuotta 2014 myös Sinulle Leena! Paljon mielettömän hyviä kirjoja ja muuta!

      Poista
  2. Siniharmaan sävyt ovat kyllä kauniita, mutta tähän aikaan vuotta toivoisi silti mieluummin kaamoksen, lumen ja pakaksen luomia sinisävyjä...

    Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta! Toivottavasti raketit eivät vaivaa Meslimiä aivan kohtuuttomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on Ellen, hieman enemmän valkeaa lunta, sitä on täällä aina ennen tähän aikaan vuodesta ollut...

      Mesilim ei tähän mennessä ole osoittautunut kovin paukkuherkäksi. Lisäksi olemme täällä niin syrjässä, etteivät Rukan ja keskustan paukut tänne kuulu. Ainoat mahdolliset ovat lähimökkien asukkaat, mutta heitäkään ei näy ylettömästi olevan paikalla, ainakaan vielä.

      Myös sinulle Ellen menestystä ja onnea uudelle vuodelle!

      Poista
  3. Ohhoh, vai on Kuusamossakin vesikelit?! Täällä Tampereellakin on niin lämmintä ja vehreää, että pitää ihan muistuttaa itseään että nyt eletään ihan oikeasti joulun välipäiviä. :) Toisaalta tämä on mukavaa, sillä koiralenkeillä ei tarvitse pelätä jokatalvista liukkautta tai rämpiä polviin asti ulottuvassa märässä lumessa, mutta toisaalta olisi puhtaampaa ja valoisampaa jos olisi vähän lunta. Aivan ihana tuo siniharmaa järvikuvasi!

    Kalaa on täälläkin ruokalistalla kun alan kohta valmistaa bravuuriani eli lohipastaa. Nauratti tuo kalanostotarinasi. :D Mutta minäkin haluan aina ruodotonta kalaa jos vain mahdollista.

    Oikein ihanaa aikaa sinne pohjoiseen, onnekasta ja valoisaa uutta vuotta, ja paljon rapsutuksia kuningas Mesilimille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydämellinen kiitos Sara -- välitän rapsutukset Mesilimille! Myös Sinulle toivotan antoisaa Uutta Vuotta ja kaikkea hyvää!
      Täällä on ollut tosi liukasta vesikelien myötä -- ilman Oulusta hankittuja nastakenkiä olisi tutkimusretket koiran kanssa jääneet tekemättä... Huomenna helpottaa varmaan hieman ja loppuviikosta sääolosuhteet kuusamolaisittain taitavat helpottua.
      Mielettömintä järvessä on se, että se alati vaihtaa ilmettään ja värisävyjään. Joskus toivoisin voivani olla täällä syksyllä silloin kun pinta jäätyy.

      Poista