maanantai 8. helmikuuta 2016

Kunnianosoitus aleppolaisille & ystävänpäivätapahtuma!

Assyriologi on viime viikkoina sairastanut pahan flunssan. Jos kurkunpää tulehtuu, silloin menee ääni. Kohta kaksi viikkoa sitten kähisin kiltisti luentoni ja osallistuin vielä iltapäivällä kokoukseenkin. Rangaistuksena tästä en voinut useamman päivän ajan edes kähistä. Alkuvuodesta minulla on aina olo kuin menneen kesän marjalla, jonka päälle on satanut lunta. Masentaa.
Oma terveydentila on kuitenkin tällä hetkellä murheista pienimpiä. Taistelut Alepposta ovat kiihtyneet. Jo kuukausi sitten ystäväni Rami Adham haavoittui ollessaan nimenomaan Aleppossa jakamassa avustuksia hätää kärsiville siviileille. Ja nyt tilanne on entisestään kiristynyt. Ajatukset eivät oikein tahdo pysyä kasassa ja triviaalien asioiden hoitaminen on hankalaa.
Näinä päivinä palaan usein kuviini ja muistoihini tuosta minulle niin rakkaasta kaupungista. Kiipeän mielessäni ja toisinaan unissanikin linnavuorelle, joka on UNESCOn maailmanperintökohde, mutta jota hallituksen joukot ovat käyttäneet sotilastukikohtanaan, lukuisine tarkk'ampujineen. Ranskalainen toimittaja pääsi käymään linnavuorella ensimmäisenä ulkomaalaisena vuosiin ja tässä videoklipissä näkyy selvästi, missä kunnossa linnavuoren vanhin tunnettu muinaismuisto, ainutlaatuinen säänjumalan temppeli on. Tämä heettiläisaikainen säänjumala (vasemmalla) ja "Palastinin" kuninkaaksi itseään tituleeraava Taita on kyllä "suojattu" hiekkasäkeillä, mutta internetissä on ollut aikaisemminkin saatavilla kuvia, joista näkyy, miten kivi- & reliefiseinien suojakatokset ovat romahtaneet niiden päälle ja kyseinen filminpätkä puolestaan paljastaa sen miten rikkaruohot alkavat syödä kiveä. Ei tätä voi kutsua asialliseksi muinaismuistojen suojeluksi.
Sydän kurkussa seuraan nyt tilanteen kehittymistä. Se on aivan yhtä kriittinen kaupungin  muinaismuistoille kuin se oli Palmyran muinaiskaupungille vajaa vuosi sitten kun ISIS uhkasi valloittaa sen. Aleppon vanha arkkitehtuuri on tuhoutunut jo pahasti, mutta muinaismuistot ovat säilyneet jossain kunnossa. Mutta jos valtatyhjiön täyttää ISIS?
Kävelen myös Aleppon vanhojen osien kujia. Eräässä lennokkivideossa (jota en nyt linkkaa tähän) näkyy, ettei niistä ole juurikaan mitään jäljellä.
Tässä linnavuorelta otetussa kuvassa näkyy puolestaan etualalla hotelli, jossa majailin kun ensimmäisetä kertaa saavuin Aleppoon. Huoneesta oli näköala linnavuorelle.
Ajatukseni ovat siis Aleppossa ja aleppolaisten kohtaloissa. Toivon voivani jonain päivänä osallistua jälleenrakentamiseen. Osoittakaamme tukemme aleppolaisille orpolapsille olemalla heidän ystäviään -- sen voi mainiosti tehdä piipahtamalla ensi sunnuntaina Teurastamolla, ystävänpäivänä 14.2. täällä
Itse pyrin olemaan paikalla useamman tunnin ajan -- tulkaa vetämään hihasta ja juttelemaan!


2 kommenttia:

  1. Sanna, minä olenkin jo kaivannut sinun postauksiasi. Flunssan sairastaminen on ärsyttävää. Niin paljon ihmeellistä kuin lääketieteessä onkin keskitty, niin ei vain vasta-ainetta flunssille. Kurkunpään tulehdus on tuttu vaiva omilta opettajavuosiltani.

    Olen seurannut surullisena Aleppon tapahtumia. Sieltä on ilmeisesti paennut kymmeniätuhansia.

    Toivotan pikaista paranemista ja mukavaa ystävänpäivätapahtumaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta & kyllä, flunssa on ärsyttävä. Näin paha osuu kohdalleni onneksi vain 10-15 vuoden välein :).
      Alepposta on tosiaan paennut runsaasti ihmisiä ja vaikka Turkki sanookin, että raja on auki, eivät nämä ihmiset ole päässeet turvaan. Hallituksen joukot ja venäläiset ovat pommittaneet myös pakenijoita.

      Poista