keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Lisää Palmyraa ja Syyriaa

Viime viikon loppupuolesta muodostui assyriologille hieman kiireinen: terroristijärjestö Isis valtasi Tadmorin kaupungin ja samalla Palmyran arkeologisen kohteen (josta postasin pari viikkoa sitten). Tästä syntyi maailmanlaajuinen mediapöhinä, enkä ehtinyt torstain ja perjantain aikana tekemään juuri muuta kuin antamaan erilaisia haastatteluja -- lehtiin, radioon, televisioon (minä kun kuvittelin voivani kirjoittaa lisää Palmyrasta tänne blogiini...). Lehtiin ja internetiin tuleviin teksteihin liittyy aina hyvin tiukka aikataulu ja sitten vielä päivystävä dosentti mieluummin lukee tekstin etukäteen ja korjaa siitä ainakin pahimmat virheet /väärinymmärrykset kuin lähtee niitä sitten jälkikäteen oikomaan. Viikonloppuna oli edelleen Maailma kylässä -festivaali ja olin luvannut molempina päivinä käväistä Suomi-Syyria yhteisö ry:n osastolla. Siellä oli sekä lauantaina että sunnuntaina erittäin positiivinen meininki, vierailijat saivat tietoa yhdistyksen hyväntekeväisyystoiminnasta, tukivat toimintaa mm. ostamalla herkullisia piirakoita ja salaattia. Lisäksi useat aleppolaiset orpolapset saivat kummeja!
Mutta palatkaamme takaisin Palmyraan. Rauniot ovat nyt ISISin armoilla ja jo nyt satoja ihmisiä on raportoitu kuolleeksi kaupungissa ja lähialueella. Toivoisimme voivamme pelastaa sekä ihmiset että arkeologiset aarteet, mutta ainoa mitä tunnen itse tällä hetkellä voivani tehdä on tietoisuuden lisääminen. 
Me, jotka olemme kokeneet Palmyran ja kaikkien muidenkin Syyrian kulttuuriperintökohteiden kauneuden ja ainutlaatuisuuden, voimme kuvin ja sanoin kertoa maailmalle kaikesta siitä positiivisesta, mikä on rikastuttanut elämäämme. Syyria on antanut minulle paljon, sekä syyrialaiset ihmiset että nämä muinaiskohteet.
Siksi tämä ei ole viimeinen postaukseni Palmyrasta tai Syyriasta, lisää on tulossa, koska niin helposti ja nopeasti tämäkin asia unohtuu ja hukkuu muun uutistulvan alla. Tulossa myös hieman Gertrude Bellistä (1868-1926), joka kuvasi Palmyraa saapuessaan sinne ensimmäistä kertaa, kamelin selässä:

As we drew near Palmyra, the hills were covered with the strangest buildings, great stone towers... some more ruined and some less... They are the famous Palmyrene tower tombs... I wonder if the wide world presents a more singular landscape.

Except Petra, Palmyra is the loveliest thing that I have seen in this country, but Petra is hard to beat.
(H.V.F. Winstone, Gertrude Bell (1978) p. 65.)


2 kommenttia:

  1. Ihana erilainen blogi! Kuuntelen juuri Sinuhea ja toisaalla elän tarinassa, joka sijoittuu Cappadociaan, joten on kiva nähdä kuvia siltä maailman kulmalta. Erilaisia kuvia, mitä löydän google-haulla.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Serentis, jokainen matkailija näkee ja kuvaa maisemia ja asioita omalla tavallaan. Minulla on mukana paljon tutkijan näkökulmaa ja sitten tietysti rakkautta erilaisiin yksityiskohtiin.
    Saako udella mikä lukemasi tarina sijoittuu Kappaokiaan? Minua kiinnostaa kaikki tämänkaltainen kirjallisuus.

    VastaaPoista